Mäntyharjun Jäntevä 1921-2004
1920-luvun alussa Mäntyharjun Työväenyhdistyksen
piirissä heräsi ajatus Työväen Urheiluliiton alaisen urheiluseuran perustamisesta
paikkakunnalle. Perustava kokous kutsuttiin koolle 21 tammikuuta 1921 ja siinä
päätettiin perustaa urheiluseura nimeltä Mäntyharjun Työväenyhdistyksen Voimistelu-
ja Urheiluseura Jäntevä.
18.12.1922 "Viina, juopumus ynnä muihin rikoksiin itsensä
syypääksi tehneet jäsenet erotetaan seurasta toistaiseksi, sekä annetut jäsenkirjat
vaaditaan palautettavaksi tämän kuun ajalla."
Ensimmäisellä vuosikymmenellä seuran urheilulajeina
olivat hiihto, sauvavoimistelu, kymmenottelu sekä talvisin sisähypyt.
3.5.1922 "Päätettiin ostaa urheiluvälineiksi 2 kuulaa, 1
normaali ja yksi kevyt kuula. 5 kpl keihäitä ja pitkäpallopeliä varten 5 palloa."
8.1.1924 "Hiihtojen loputtua tarjotaan hiihtäjille keitettyä
maitoa."
Tuon ajan seuratoimintaan kuului olennaisena osana yhteiskunnallisten asioihin tarkka
seuraaminen ja ajankohtaisiin asioihin otettiin myös kantaa:
1924 vuosikokous "Keskusteltiin eduskunnassa hyväksytyn ponnen
johdosta, jossa kielletään valtion avustus Suomen työväen voimisteluseurojen liitolta,
josta kokous lausuu syvän paheksumisensa eduskunnalle ja torjuu jyrkästi tällaiset
väitteet, jossa Työväen voimistelu ja urheiluseurat leimataan poliittisiksi liikkeiksi.
Työväen jäsenet tulevat maksamaan ehkä kaikkein raskaammin valtion veroa, niin miksi
silloin ei juuri Työväen urheilu- ja voimisteluseurat saisi valtion avustusta."
Muutaman vuoden pirteän toiminnan jälkeen alkuinnostus hiipui ja vuosien 1925-1927
väliseltä ajalta pöytäkirjamerkinnät puuttuvat täysin. Parin vuoden tauon jälkeen
toiminta sitten jatkui entistä virkeämpänä.
8.2.1928 "Päätettiin herättää voimistelu- ja urheiluseura
Jäntevä jälleen toimintaan."
Ruumiin kulttuurin lisäksi seurassa perehdyttiin alkuaikoina varsin innokkaasti myös
henkisiin harrastuksiin. Erilaiset iltamat, näytelmineen ja ohjelmanumeroineen olivat
erittäin suosittuja.
Seuraan liittyminen ei alkuaikoina ollut itsestään selvää:
26.2.1928 "Päätettiin hyväksyä seuraan 7 uutta jäsentä."
Kilpailutoiminta oli enimmäkseen seuran sisäistä eikä Jäntevästä suurempiin
urheilukoitoksiin kilpailijoita osallistunut.
8.3.1928 "Luettiin Puumalan Voimistelu- ja urheiluseuran
kilpailukutsu kirje, vaan ei se antanut enempää keskustelun aihetta."
Ruumiinkulttuurin lisäksi alkuaikoina keskityttiin myös henkisen kulttuurin
ylläpitämiseen.
5.3.1929 "Päätettiin näytelmäkirjojen hankkimisesta ja
päätettiin lähettää Heikki Lehtinen niitä Mikkelistä hakemaan. Hänelle
myönnettiin seuran puolesta vapaa rautatiepiletti, vaan ei muuta palkkiota."
Tuolloin seuran taloutta pyrittiin pitämään kunnossa järjestämällä talvisin
ohjelmallisia iltamia ja kesäisin tanssi-iltamia. Pöytäkirjojen mukaan viimeisenä
ohjelmanumerona näissä iltamissa oli aina näytelmäkappale. Ohjelmalliset iltamat
olivat hyvin suosittuja ja niitä järjestettiinkin usein. Joskus kuukauden aikana saattoi
olla jopa kahdet iltamat täysin eri ohjelmalla.
Ensimmäinen vuosikymmen oli myös tiukan seurakurin ja työväenaatteen korostamisen
vuosikymmen:
30.6.1929 "Keskusteltiin seuran johtokunnalle ilmoitetun asian
johdosta, joka koskee jäsen X:n osanottoa porvarillisen seuran järjestämiin
kilpailuihin Toivolan maamiesseuran talolla ja päätettiin antaa jäsen X:lle muistutus,
että hän on rikkonut seuran sääntöjen pykälää 12 vastaan."
1930-49
|