Yläpalkki

Mäntyharjun Jäntevä 1921-2004

Seuran perustajajäsenet1920-luvun alussa Mäntyharjun Työväenyhdistyksen piirissä heräsi ajatus Työväen Urheiluliiton alaisen urheiluseuran perustamisesta paikkakunnalle. Perustava kokous kutsuttiin koolle 21 tammikuuta 1921 ja siinä päätettiin perustaa urheiluseura nimeltä Mäntyharjun Työväenyhdistyksen Voimistelu- ja Urheiluseura Jäntevä.

18.12.1922 "Viina, juopumus ynnä muihin rikoksiin itsensä syypääksi tehneet jäsenet erotetaan seurasta toistaiseksi, sekä annetut jäsenkirjat vaaditaan palautettavaksi tämän kuun ajalla."

Ensimmäisellä vuosikymmenellä seuran urheilulajeina olivat hiihto, sauvavoimistelu, kymmenottelu sekä talvisin sisähypyt.

3.5.1922 "Päätettiin ostaa urheiluvälineiksi 2 kuulaa, 1 normaali ja yksi kevyt kuula. 5 kpl keihäitä ja pitkäpallopeliä varten 5 palloa."

8.1.1924 "Hiihtojen loputtua tarjotaan hiihtäjille keitettyä maitoa."

Tuon ajan seuratoimintaan kuului olennaisena osana yhteiskunnallisten asioihin tarkka seuraaminen ja ajankohtaisiin asioihin otettiin myös kantaa:

1924 vuosikokous "Keskusteltiin eduskunnassa hyväksytyn ponnen johdosta, jossa kielletään valtion avustus Suomen työväen voimisteluseurojen liitolta, josta kokous lausuu syvän paheksumisensa eduskunnalle ja torjuu jyrkästi tällaiset väitteet, jossa Työväen voimistelu ja urheiluseurat leimataan poliittisiksi liikkeiksi. Työväen jäsenet tulevat maksamaan ehkä kaikkein raskaammin valtion veroa, niin miksi silloin ei juuri Työväen urheilu- ja voimisteluseurat saisi valtion avustusta."

Muutaman vuoden pirteän toiminnan jälkeen alkuinnostus hiipui ja vuosien 1925-1927 väliseltä ajalta pöytäkirjamerkinnät puuttuvat täysin. Parin vuoden tauon jälkeen toiminta sitten jatkui entistä virkeämpänä.

8.2.1928 "Päätettiin herättää voimistelu- ja urheiluseura Jäntevä jälleen toimintaan."

Ruumiin kulttuurin lisäksi seurassa perehdyttiin alkuaikoina varsin innokkaasti myös henkisiin harrastuksiin. Erilaiset iltamat, näytelmineen ja ohjelmanumeroineen olivat erittäin suosittuja.

Seuraan liittyminen ei alkuaikoina ollut itsestään selvää:

26.2.1928 "Päätettiin hyväksyä seuraan 7 uutta jäsentä."

Kilpailutoiminta oli enimmäkseen seuran sisäistä eikä Jäntevästä suurempiin urheilukoitoksiin kilpailijoita osallistunut.

8.3.1928 "Luettiin Puumalan Voimistelu- ja urheiluseuran kilpailukutsu kirje, vaan ei se antanut enempää keskustelun aihetta."

Ruumiinkulttuurin lisäksi alkuaikoina keskityttiin myös henkisen kulttuurin ylläpitämiseen.

5.3.1929 "Päätettiin näytelmäkirjojen hankkimisesta ja päätettiin lähettää Heikki Lehtinen niitä Mikkelistä hakemaan. Hänelle myönnettiin seuran puolesta vapaa rautatiepiletti, vaan ei muuta palkkiota."

Tuolloin seuran taloutta pyrittiin pitämään kunnossa järjestämällä talvisin ohjelmallisia iltamia ja kesäisin tanssi-iltamia. Pöytäkirjojen mukaan viimeisenä ohjelmanumerona näissä iltamissa oli aina näytelmäkappale. Ohjelmalliset iltamat olivat hyvin suosittuja ja niitä järjestettiinkin usein. Joskus kuukauden aikana saattoi olla jopa kahdet iltamat täysin eri ohjelmalla.

Ensimmäinen vuosikymmen oli myös tiukan seurakurin ja työväenaatteen korostamisen vuosikymmen:

30.6.1929 "Keskusteltiin seuran johtokunnalle ilmoitetun asian johdosta, joka koskee jäsen X:n osanottoa porvarillisen seuran järjestämiin kilpailuihin Toivolan maamiesseuran talolla ja päätettiin antaa jäsen X:lle muistutus, että hän on rikkonut seuran sääntöjen pykälää 12 vastaan."

1930-49